Johdatus mustasienen ravinto- ja lääkearvoon

Musta sieni(tieteellinen nimi: Auricularia auricula (L.ex Hook.) Underw), joka tunnetaan myös nimellä puukorva, puukoi, Dingyang, puusieni, vaalea puukorva, hieno puukorva ja pilvikorva, on saprofyyttinen sieni, joka kasvaa mätäneellä puulla. . Musta sieni on lehden tai lähes metsän muotoinen, aaltoilevareunainen, ohut, 2–6 cm leveä, noin 2 mm paksu ja kiinnittynyt alustaan ​​lyhyellä sivuvarrella tai kapealla pohjalla. Alkuvaiheessa se on pehmeää ja kolloidista, tahmeaa ja joustavaa ja sitten hieman rustomainen. Kuivumisen jälkeen se kutistuu voimakkaasti ja muuttuu mustaksi, kovaksi ja hauraaksi kiimainen tai lähes nahkainen. Selän ulkoreuna on kaaren muotoinen, purppuranruskeasta tummansiniharmaaseen ja harvaan peitetty lyhyillä karvoilla.

Koillis-Aasian lauhkeat alueet, erityisesti Pohjois-Kiina, ovat villieläinten tärkeimpiä elinympäristöjä.musta sieni. Pohjois-Amerikan ja Australian lauhkeilla alueilla musta sieni on suhteellisen harvinainen ja sitä tavataan vain Kaakkois-Australiassa. Seljanmarja ja tammi ovat tavallisia mustien sienien elinympäristöjä lauhkeassa Euroopassa, mutta määrä on suhteellisen harvinainen.

Kiina on kotikaupunkimusta sieni. Kiinan kansa tunnisti ja kehitti mustan sienen jo Shennong-aikakaudella yli 4000 vuotta sitten ja alkoi viljellä ja syödä sitä. "Riittien kirja" kirjaa myös mustien sienten kulutuksen keisarillisissa juhlissa. Nykyaikaisen tieteellisen analyysin mukaan kuivatun mustasienen proteiini-, vitamiini- ja rautapitoisuus on erittäin korkea. Sen proteiini sisältää erilaisia ​​aminohappoja, erityisesti lysiiniä ja leusiinia. Musta sieni ei ole vain ruoka, vaan sitä voidaan käyttää myös perinteisenä kiinalaisena lääketieteenä. Se on yksi tärkeimmistä alkuperäisistä kasveista, jotka muodostavat perinteisen kiinalaisen lääketieteen sienen. Sillä on useita lääkinnällisiä vaikutuksia, kuten qi:n ja veren täydentäminen, keuhkojen kostutus ja yskän lievitys sekä verenvuodon pysäyttäminen.

Musta sieniviljellään perinteisesti tukilla. Korvausviljelyn onnistuneen kehityksen jälkeen 1980-luvun lopulla korvikeviljelystä on tullut mustien sienten pääviljelymenetelmä.

 

Musta sieniviljelyprosessi Mustasienten viljelyssä on erittäin tarkka prosessi, joista tärkeimpiä ovat seuraavat näkökohdat:

Korvakentän valinta ja rakentaminen

Korvakentän valinnassa tärkeimmät edellytykset ovat hyvä ilmanvaihto ja auringonvalo, helppo tyhjennys ja kastelu sekä pysyminen poissa saastelähteistä. Korvakenttää rakennettaessa on tärkeää valita sängynrunkoon rautalanka, joka voi säästää raaka-aineita, parantaa ilmanvaihtoa ja valonläpäisyä ja joka voidaan kierrättää. Veden ruiskutus tehdään pääasiassa yläpuolisella käsittelyllä, mikä voi tehdä veden suihkutusvaikutuksesta tasaisemman ja säästää vesivaroja. Veden ruiskutuslaitteet on järjestettävä ennen pellon rakentamista.

Materiaalien sekoitus

Mustasienen sekoitusmateriaaleina sekoitetaan tasaisesti tärkeimmät ainesosat, kalsiumkarbonaatti ja leseet, ja säädä sitten vesipitoisuus noin 50 %:iin.

Pussittaminen

Pussin materiaali on matalapaineista polyeteenimateriaalia, jonka mitat ovat 14,7 m × 53 cm × 0,05 cm. Pussituksen tulee olla riittävän tiivis ilman, että se tuntuu pehmeältä, ja samalla varmista, että jokainen pussi viljelyalustaa painaa noin 1,5 kg.

Rokotus

Ennen tätä vaihetta kulttuurivajan verho on laskettava alas. Kiinnitä sitten huomiota rokotuslaatikon desinfiointiin. Desinfiointiaikaa tulee valvoa yli puoli tuntia. Inokulaationeula ja -holkki tulee puhdistaa ja altistaa auringolle, sitten desinfioida ja hankaa alkoholilla. Kanta voidaan liottaa noin 300 kertaa karbendatsiimissa noin 5 minuutin ajan. Sen jälkeen se voidaan kuivata auringossa. Rokotushenkilöstön tulee pestä kätensä alkoholilla ja kuivata ne sitten rokotuslaatikossa.

 

Sienten viljely

Kasvuprosessissamusta sieni, tämä linkki on tärkeä. Sienen hallinta on avain mustasienen viljelyyn. Kyse on pääasiassa kasvihuoneen lämpötilan järkevästä hallinnasta, mikä liittyy suoraan rihmaston selviytymiseen. Siksi tiukka valvonta on kiinnitettävä huomiota, ja lämpötilan on oltava todellisten standardien mukainen. Mitä tulee rihmaston sijoittamiseen, sienitikut tulisi sijoittaa "suoraan" kasaan rokotuksen jälkeen. Kolmireikäisten ja nelireikäisten yksittäisten sienitikkujen rokotuksessa on huomioitava, että arpi on asetettu ylöspäin. Kaksisuuntaisen rokotuksen arven tulee olla molemmin puolin. Pino on noin 7 kerrosta korkea. Kiinnitä yläkerroksen varjostuskäsittelyyn inokulaatioportin puoleinen keltainen vesi.